torstai 22. syyskuuta 2011

Tauon syy ja pesukarhuja & kalloja

Blogi ei olekaan tainnut olla koskaan näin pitkällä tauolla. Ja syykin tauolle on, ikävä semmoinen. Sairastuin pahasti (on kyllä tiedossa oleva sairaus, että ei ollut kuitenkaan yllättävää) ja olin 15 vuorokautta sairaalassa ja näkymät olivat aika yksitoikkoiset (lääketippapulloja aina vaan):

Pari viikkoa olen ollut kotona ja olokin alkaa olla ihan siedettävä, mutta peruskunto on ihan romahtanut, neljään viikkoon en ole kävellyt ulkosalla juuri ollenkaan. Mutta pikkuhiljaa tästä nousen ja pääsen normaaliin arkeen kiinni!

Ompeluitakin on päivitettävänä, ettei ihan surkeaksi mene tämä päivitys. Aikoja sitten aloitettu ja lähes valmiiksi tehty takki on saatu valmiiksi. Melkein... Vieläkin puuttuu ylhäältä neppari kun en jaksa hakea varastosta kam-neppejä. Mutta tuo nyt ei ole iso juttu. Ulkopinta on Kangas-Mallasta tilattu puuvillakangas ja sisävuorena joskus pari vuotta sitten Eurokankaasta ostettu ihanan ohkainen tikkivuori.




Seuraavat on ihan vaan perustrikoovaatteita, enempi tai vähempi kauan oottaneita. Esikoiselle n. 140cm:nen leppistunika. Toisen blogistin innoittamana laitoin pinkit tehosteet ja aika raikas tulikin. Laitoin alahelmaan tuon "made by miku" -merkin vaikka esikoinen on alkanut sitä vastaan protestoida...




Pääkallovaatteita ei koskaan meille. Sanoin joskus. Mutta niin vaan muuttuu... Yritin vähän pehmentää tuolla turkoosilla ja yksvärisillä hihoilla. Iteasiassa näin jossain netissä pyöriessä vähän tuohon tyyliin myynnissä olevia pääkkispaitoja ja se jäi sitten mieleen ja piti toteuttaa oma näkemys. 


Samaan syssyyn yhen hatunkin tein. Siinä yritetty myös turkoosilla pehmittää tuota pääkkisteemaa. Nää perustrikoovaatteet on kyllä niin nopeita tehdä, että juuri sopivia aktiviteetteja kuntoutujalle!


Mukavia syyspäiviä lukijoille toivottelen!

Mirka

ps. Kewalta sain tunnustuksen, yritän saada sen lisättyä lähipäivinä :)

14 kommenttia:

  1. voihan kääk, mutta toivottavasti olet parantumassa päin!!! voimia voimia ja voimia!!!
    takki on supersuloinen ja tunika ihanan raikas, aika hurja että jo 140cm vaatteet, menee aikamoisesti kangasta...

    VastaaPoista
  2. Voi sinua, kurjaa tuollainen sairastelu! Parane pian!! :)

    VastaaPoista
  3. Voi voimia! Toivottavasti saat voimasi kerättyä takaisin pian.
    Ihania ompeluksia ja ihania pirtsakoita värejä. :)

    VastaaPoista
  4. sairaalareissut on aina ikäviä :( paranemisia sinne!
    suloisia nää sun ompelukset!

    VastaaPoista
  5. Parantavia toipumissäteitä!!! <3

    Hei tuo pesukarhukangashan on kivaa!! Minä olen sitä kaapissa pyöritellyt ja välillä meinannut jollekin sen jo lahjoittaakin, mutta sehän onkin aika herkullinen tuolla lailla takissa!! Hmm...

    VastaaPoista
  6. Toipumista toivottelen minäkin! Ompelu on luultavasti juuri sopivaa toipumis-urheilua :D

    Takki näyttää tosi kivan malliselta, onko kaava oma vai jostain lehdestä, mistä?

    VastaaPoista
  7. Voimia!!

    Ihana takki ja kivan näköisiä ompeluksia muutkin. Minäkin olen sanonut, että pääkalloja ei meille tule... poika kaupassa ihaili pääkallosukkia "äiti, ostettais nämä ihanat merirosvosukat!" Silloin tajusin, että lapsi ei näe niitä niin kamalina kuin minä. Sukat ostettiin ja on meille jokunen muukin pääkallo vaate ilmaantunut. :)

    Saara blogista www.mesimarjantie.blogspot.com en saa lähetettyä tätä, kuin nimettömänä

    VastaaPoista
  8. Sopii kivasti nuo pinkit tehosteet! Kiva on myös takki. Mistä kaava?

    Oikein paljon voimia!!! Voin jotenkin vain kuvitella ja tiedänkin vähän miltä tuntuu olla tuolla sairaalan pedissä..vaikka en kyllä itse oo joutunut nuin pitkää aikaa siellä olemaan. Oma sairauteni joskus aina koettelee ja vie voimat lähes nollille. Hitaasti ja varmasti on noustava. Tarvitaan lujaa tahtoa, että jaksaa ponnistella takaisin samoihin ihaniin arki kuvioihin!

    Mä en osaa kirjoittaa, kuinka paljon haluaisin lahjoittaa voimia sulle!

    VastaaPoista
  9. Pikaista toipumista täältäkin!!!

    Kivoja ompeluksia! Meillä myös poika haluaa pääkalloja ja kaikenmaailman "isojen poikien" juttuja vaatteisiinsa, joten kai se on vaan pakko taipua äidinkin... Mistä olet löytänyt tuon pääkallotrikoon?

    VastaaPoista
  10. Kiitos tsempeistä <3!! Ja kiitos kauniista ompelukommenteista :)

    Irinka; malli on muokattu jostain Ottobren takkimallista. Iteasiassa on hakusessa uusi malli, haluaisin semmosen hienomman hupun :)

    AnniKa; kaavakysymykseen onkin tuossa vastaus yllä :) Joo, kyllä tää vaatii aina aikaa päästä normaaliin elämään kiinni. Miulla on vakiona tuo aika osastolla kun vaatii sairaalahoitoa, lääkitys menee aina suonensisäisesti ja tuon parin viikon ajan.

    Ilona; pääkallotrikoon sain facebookin ryhmän kautta ostettua. Kimperillähän oli joskus tuosta hattuja myös myynnissä ja silloin ajattelin, että ei ikinä tuommosia kalloja. Heh, nyt niistä on sittne hattua ja paitaa ja vielä olisi kangasta tehä jotain muutakin :-D

    VastaaPoista
  11. onneksi olet paranemaan päin! <3 onkohan tuo lopussa mainitsemasi sama tunnustus mitä itsekin olin siulle tuomassa..? http://ihanitteravelsin.blogspot.com/2011/09/tunnustusta.html

    VastaaPoista
  12. Voi kurjuus tuota sairastelua :( Itsekin olen opetellut elämää sairauden kanssa, viime talvena puhkesi CU. Nyt vajaan kuukauden sairasloma, toivottavasti tokentuu siinä ajassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :) Tervetuloa uudelleen!