Virhearviointi, melkein

Ostin Eurokankaasta kivaa ruskeaa farkkukangasta. Tarkoitus tehä Onnille farkut, mihin tähdet polviin. Olen niiiiin tykästyny Lindexin repaleisiin tähtifarkkuihin, että niistä hain ideaa. Onnilla on 98cm:set sekä 104cm:set Lindexin tähtifarkut, kiitos teille ketkä ne meille möitte <3 On äidin ja pojan mieleen!

Asiaan. Ompelin tänään Onnille tähtifarkut. Lahkeet näytti vähän reiluilta, mutta ajattelin, että ei haittaa, meneepähän kauemmin. Nooo, äsken sitten keskimmäinen lapsi bongasi farkut tuosta penkiltä ja kysyi kelle ne on. Sanoin, että Onnille, mutta koitapa, jos meneekin capreina siulle. Noh, ne on hälle sopivat. Reilun sopivat :-D Lahkeet jää pussittamaan nätisti :-D Että hieman virhearvio kävi, mutta toisaalta, ei käynykään. Nuohan onkin aika kivat pinkin tai vaaleanpunaisen yläosan kanssa!

Iteasiassa noissa jäi muutama seikka häiritseekin, tai siis mietin, että taskut ois kivat. Niin sivuille kuin taaksekin. Joten jospa sitten niihin Onnin farkkuihin sitten tekis nekin!

Tässä viikon aikana tullu ommeltua pari housutkin :)

Samoten vielä yksi apina-hattu. Nyt kyllä vaihdutaan jo toiseen kuosiin! Iteasiassa tänään jo leikkelinkin pari tähtihattua ja yhen pinkin hatun. Ja aikamoisen kasan kaikkea muutakin. Jospa ens viikolla ehtisi ommella niitä kasaankin!

Ja tässä hurrrrrrja dino apinahatussaan:

Ja voi ihanaa <3 <3 Miuta on muistettu tunnustuksilla!! Olen huomannu niitä kyllä ja palaan vastauksien kanssa jossain kohtaa! KIITOS!!

Yhteistyössä taiteilijan kanssa vol.2

Jälleen sain kunnian toteuttaa meidän pienen taiteilijan, neiti Pippuri 6v, suunnitteleman aplikoinnin. Nyt kyseessä on hänen ystävälle lahja. Ystävä täyttää 7 vuotta ja mietittiin, että mitä lahjaksi. No hattuun päädyttiin ja meidän neiti toteutti kuvan. Ja äiti ompeli. Hieman tein kyllä muutoksia alkuperäiskuvaan, mutta sain muutoksiin luvan :) Taiteilija itsekin oli lopputulokseen tyytyväinen, joten toivottavasti myös lahjan saaja. Nyt kuulema alkaa suunnitelu hänelle itselleen tulevaan hattuun. Tässäpäs otoksia, niin mallista kuin tuloksesta. Ulkopinta velouria ja sisällä n. 20cm korkeudelta joustofroteevuori.

Onko muilla ongelmaa, että noita hattuja tulee tehtyä iiiihan liikaa? Nytkin ois ideoita vaikka mitä, vaan pakko hillitä ihtiään kun tuolla ne sitten täyttää kaikki kaapit ja tilat :-D Niitä on vaan niin kiva tehä! 

No, tein sitten Metsolan SunRaysta vielä yhen hatun. Koko on miulle itelle käypänen, vaan taitaa olla vähän turhan kirkas väri tämmöselle mustan ystävälle :-D Mutta onneksi se menee myös esikoiselle, joten varmaan hänen käyttöönsä menee. Sen verran tyrmäävään vastaanoton on saanu kun olen esitellyt lähipiirille uutta hattuani :-D

Hih, säästän teidän silmiänne siinä määrin, että muokkasin kuvan värittömäksi. Sillä pakko myöntää, että ehkä tuo väri enempi on lapsille käypä :-D Mallista tykkään kyllä. Itelläni on ollu käytössä tuolla  mallilla tehty hattu puolisen vuotta. Ja väri tietenkin musta ja matsku velour. 

Loppuun vielä vinkki, että täydensin huutiskohteita. Nyt siellä on Onnin vaatetta jokunen, Po.p:n ja muuta. Ja tuolla Onnin huoneen lattialla on iso laatikollinen tyttöjen 110-128cm:stä, jahka vaan saan kuvattua ja lisättyä huutikseen :)

Leppoisaa sunnuntaipäivän jatkoa kaikille!

Apinalauma kukkien seassa ja jokunen työkone

Tää on kyllä ollut aika tehokas viikonloppu kaikinpuolin! Olen käyny hiihtämässä toistakymmentä kilometriä ja ulkoillut ja sitten vielä ommellut aikamoisen kasan kaikenlaista mukavaa. Tässä nyt vielä tämä viikonlopun toinen postaus!

Esikoiselle tein Metsolan Sunray-joustofroteesta tunikan. Ensin neito vähän vastusteli, että hän ei tuosta kankaasta mitään kyllä halua. Mutta tein vastoin hänen tahtoaan tämän tunikan ja valmiin tuotteen nähdessään olikin oikein tyytyväinen ja olisi heti kelpuuttanut päällensä! Että kyllä äiti vaan tietää ;-D

Samaa värisävyä valmistui myös Onnille paita. Mie en ole sinut nappilistan kanssa joten tässä tämmönen laiskanmiehennanppilista :-D Tai ei tuota nyt voi ees semmoseksi nimittää, enemminkin tuommonen yksityiskohta. Ihan kivasti antaa ilmettä paidalle, kai?

Apinoita tuli tehtyä isompi kasa. Omille tytöille ja ystävän tytölle pinkit apinamyssyt. Tuo keltainenhan on jo aiemmin Onnille tehty. Iteasiassa tuota kangasta ois vielä pikkasen jos joku haluaa ostaa hatun? Ja kun  nyt tälle linjalle lähdetään, niin tuosta SunRay-hatusta tuli turhan nafti tytöille ja Onni ilmoitti, että hyi mikä tyttöjen hattu (pitää kyllä tuosta kankaasta paitaa...). 

Kaikissa hatuissa sisäpinta fleeceä ja korvien kohdalla tuplafleecet, eli näillä nollakeleillä miusta alusmyssyn kera jo toimii!

Ja loppuun vielä Onnille ja ystävän pojalle tehdyt työkonevelourhousut. Ihanaa vihreä-limeä velouria Tiritomista. Tuota paikkaa kyllä suosittelen, tosi nopeat toimitukset ja ihania kankaita :) 

Tässähän näitä sitten olikin. Ja pakko myöntää, kangaskaapit ei silti tunnu tyhjenevän :-D

ps. aloin lisäilemään välikausivaatteita huuto.nettiin, linkki löytyy tuolta oikeasta reunasta ;)

Tyttömäistä

Hohhoijaa, montakohan pörröhattua tähän talouteen vielä mahtuu?! Kaapista löytyy Riihipeikkoa, Tinttua, Fredriksonia ja muuta ja tietysti kasa omia ompeluita. Ja noh, jos vielä kerta kiellon päälle :-D Ja okei, kangasta jäi vielä ainakin yhen hatun verran joten... Ja iteasiassa Eurokankaassakin ois vielä vaikka mitä pörrökankaita...

Mutta asiaan. Keskimmäiselle neitokaiselle pörröhattu, vähän tyttömäisempi versio. Edessä on satiininauhasta askarreltu rusetti ja takana lukee "made by miku" vaaleanpunaisella fontilla. Mieleinen hattu taitaa olla kun äskenkin kun kuvattiin tyttöä hattu päässä, jäi hattu päähän. Tuossa neiti pelaa LPS-peliä karvahattu päässään.

Ulkopinta aivan ihanaa tekoturkista. Ostin Karjalan Ompelukoneesta tuota kangasta, hinta oli aika kova (19,90e/m) mutta ei miusta paha noin hyvälle materiaalille. Tuo on semmosta hyvin laskeutuvaa ja hyvin notkeaa. Ei yhtään semmosta tönkköä niinku nuo joskus tuppaa olemaan. Sisäpinta on ruskea fleece. Sisävuori ei mene noihin "korviin" asti, jolloin korvat pääsee lurpahtamaan.

Eilen innoistuin muutenkin iltasella ompelee ja tässä vielä fotoa viimeistelyä odottavien pinosta. Näistä jos saisi vaikka jo huomenna päivitystä aikaseksi!

Loppuun vielä kuva kovilta pakkasilta. Ei paljon Onnimiehestä näy kun lenkillä käydään, on aitoa turkista (lampaantalja) alla ja peittoa ja lämpöpussia, ja päässä työllä ja tuskalla löydetty Fredrikssonin iki-ihana häntähattu! Tuo on ihan uusi kun omat häntähatut ei ollu enää tallella. Ja karvakin on ihan keinokarvaa, mitä ne kyllä tais olla jo sillon 70-80 -luvun taitteessakin.

Apinoita, siilejä ja pippuria

Mietin tuossa, että viittinkö ees näitä yli- ja alivalottuneita kuvia laittaa, mutta laitetaan nyt :) Eli jotain tässä tullu taas hurruuteltua. Ja heti muistankin, että jäi kuvaamatta Onnin Ruskovillan silkkikalsarit, siis pitkät kalsarit. Niissä oli  polvessa reikä ja laitoin kummankin polven kohdalle Myllymuksujen siilimerinosta paikkapalat. Ihan vaan tikkasin suoralla tikillä kiinni. Katotaan kuin kestää. Lieköhän noita vois vähän yrittää neulahuovuttaa kiinni?

Tänään lörpöttelin puhelimessa ja sitähän ei voi tehä ilman mitään tekemistä... Samalla hurruuttelin Onnille yhen hatun lisää. Ulkopinta trikoota ja sisäpinta fleeceä. Korvien kohdalla tuplafleecet. Yritin kuvatakin sitä sisusta, mutta ei tuosta taida mitään selvää saada. Tuli aika napakan mallinen, jahka kelit lauhtuu, saa käyttöönsä merinokypärämyssyn kera. Keskimmäinen neiti ihastui hattuun ja kuosiin, mutta kuulema pitäs olla pinkkiä tarjolla. Noh, mites sattuikaan, tän päivän oli Tiritomissa -10%  alennus vuosipäivän kunniaksi niin tilasin sitten pinkkiä apinakangasta tytön hattuun. Ja okei, tilasin myös vihreä-limeä autovelouria sekä vihreä-limeä metsävelouria. Ihan vähän vaan ;-) Ainiin, ja ystävän tilauksen mukana on tulossa Metsolan autojoustista ja ruutujoustista. Ihan vähän vaan...

Pitkiä kalsareita ompelin myös vielä yhet em. Myllymuksujen siilimerinosta. Näihin tulee vielä vyötärölle kujaan kuminauha. Ei kestä muuten jalassa.

Siilimerinoa oli vielä pikkupalaset ja niistä kasailin aluspaidan. Pienen :( Puin pojan päälle ja heti sanoi, että ihan pieni on. No tää on jo oottamassa tuossa seuraavaa osoitetta :)

Loppuun innostunut laskettelija uuden vuoden aattona :-D Kuvasta kyllä saa ihan väärän käsityksen, mutta on jotenkin niin kuvaava kuva mein Pikku Myystä, että jaan teidän kanssanne tän otoksen. Neiti ei siis pipurihe mäkeen lähdöstä, vaan siitä, että äiti lupasi ottaa vaan yhen kuvan. Ja se kuva ei onnistunut. Seuraaviin kuviin oli sitten ilme tuo :-D

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!