Ku muillakii on...

Ompelin tänään tytölle hatun. Kommentti oli, "joo, joo, ihan hieno, mutta..." Ja sitten alkoi sepustus siitä mimmonen se hattu pitää olla. Oli pieni koululainen jollain nähnyt hatun. No, se olikin samantyylinen, minkä ite olin nähny Onnin kummilla. Ja olin itekin ihastunu malliin. Joten, eikun hommiin. Täysin ilman mitään kaavoja tai sen kummempia suunnitelmia syntyi tämä hattu. Ja on mieluinen käyttäjälleen. Iteasiassa tykkään itekin. Kuvissa ei nyt oikein pääse oikeuksiinsa. Ja tuo virkattu kukka ei todellakaan miun tekemä, vaan ystäväni teki noita kukkasia keskimmäiselle neitokaiselle lahjaksi. Tietäen kuinka toivoton mie olen virkkaushommien kanssa. Niistä kukkasista tän yhen nappasin nyt esikoiselle, loput tulee kyllä lahjansaajan vaatteisiin ;) Joten kiitos E!!! Voi kun osais itekin noita virkata!

Hattu jää siis ihan reilusti pussittaa tuonne niskaan. Noita pitää nyt tehä sitten lisää. Alkaa ne neliöpipot kyllä jo vähän kyllästyttääkin, meillä on niitä paljon! Ja se ei-niin-tykätty hattukin saa paikkansa tässä postauksessa. Eli vähän kuin Kimperihattu, mutta tässä on muotoonommeltu tuo alareuna, tulee paremmin korville. Ulkopinta Metsolan hippie-kukkaa ja sisäpuoli keltainen bambujoustofrotee.

Tässä kokeilin, että josko tuon "homemade"-merkin laittas vinoon, niin oisko hauska. No ei ole, näyttää lähinnä epäonnistuneelta tikkaukselta... No,jos tää nyt ees johonkin käyttöön pääsis. Aijoo, kuvasin hienot action-kuvatkin... Puin hatun ilmapallon päälle, vaan onnistuin poistaa kuvat kamerasta ennenkuin siirsin koneelle. No, eipä tuossa nyt mitään uutta kyllä ollukaan :)