Nytpä tahdon, olla ma...

...pienen mökin laittaja... Ja mites se nyt meneekään. Meillä siis rakennetaan. Taas. Tällä kertaa tosin aikasta pienessä mittakaavassa, eli lapsille leikkimökkiä. Aikaisemminkin on jotain rakennettu, vuonna 2002 valmistui ensimmäinen talomme ja 2006 toinen, missä nyt siis myös asumme, ja mies on siis ihan yksin nämä talot rakentanut. Tuosta aiheesta nyt voisi pitkätkin kirjoitukset tehdä :) Tällä kertaa siis rakennuskohteena leikkimökki lapsille. Kovasti tuota on jo odotettu ja nyt se on kohta valmis!!

Ulkoverhous on vaalea, kuten talokin. Lattia on maalattu punaruskeaksi, seinien sisäpinnaksi tulee Effex-sisustuspaneelia. Sisustusta en ole muutoin ehtiny vielä miettiä. Tulee kuitenkin semmoinen, että sinne ei kengät jalassa mennä, eikä hiekkaleikkejä mökissä leikitä. Sinne viedään ns. sisäleluja :) Tässä pari ns. raksakuvaa, laitan sitten lisää kuvia kun valmis!

Tää rakentaminen vaan hankaloittaa vähän Onnin kanssa ulkoilua, kaveri on niiiiin nopea, vauhtia ja vaarallisia tilanteita aina vaan riittää :( Eilen juoksi täysillä kylppäriin ja ilmalennon kautta laattalattiaan. Päästiin onneksi säikähdyksellä. Eli patilla ja pienellä yökkimisellä. Mutta kyllä kallo lojahti taas niin pahoin, että ihme, että ei taas taju menny. Kaikki tapahtuu aina sekunnissa, nytkin ite olin perässä tulossa ja kerkesin vaan sanoa, että ei saa juosta... Siitä meni varmaan puoli tuntia, niin siskon huoneessa kiipesi jakkaralle, mikä keikkasi ja kielihän se jäi hampaiden väliin. Tänään ulkona ruhjoi huulensa niin ulko- kuin sisäpuolelta ja juuri vähän aikasemmin oli kummeille näytetty takaraivon jäljet eilisestä. Huoh. Pelottaa aina mitä huominen tuo tullessaan tuon vauhtihirmun kanssa.

Ja hei, huutonettiin lisäilen nyt kesävaatetta kun keskimmäisen tytön kaapista tein aarrelöydön (en muistanu noita enää yhtään ja pieniä ovat) sekä jotain yksittäisiä muitakin juttuja :) Lisäilen tässä iltaisin pääasiassa noita kohteisiin.